BA - Enkeltemne

Sámeriekti

Oahpu gullevašvuohta
Oahppoovttadat lea geatnegahtton fágaoahppu Boazoealáhus bachelorprográmmas, ja sáhttá nai dohkkehuvvot doarjjafágan eará bachelorprográmmain.

Oahpu sisdoallu
Studeanttat háhket dán oahpus vuođđogelbbolašvuođa sámi- ja eamiálbmotrivttiin. Vuođđogelbbolašvuohta fátmmasta máhtu juridihkalaš metodas, nationála ja riikkaidgaskasaš riektegálduin, ja máhtu sihke norggabeale-, suomabeale-, ja ruoŧabeale sámiid riektediliin. Dákkár miehtá sámi juridihkalaš gelbbolašvuohta addá erenomáš vuođu ovddidit sámi riekteáddejumiid ja -beroštumiid eanan- ja čáhcehálddašeamis.

Oahppan - ja oahppanvuogit
Okta deaivvadeapmi/ čoagganeapmi Sámi allaskuvllas.
Oahppanvuogit leat:
• logaldallamat ja digaštallamat
• seminárat
• bargobadji ja joavkobarggut
• oktagaslaš bargobihtát
• bagadallamat ja ságastallamat (dialoga)
Vurdojuvvo ahte studeanttat oassálastet aktiivvalaččat buotlágan oahpahusvugiide ja lohket lohkanmeari áŋgirit. Studeantabarggut galget dábálaččat ovdanbuktot plenumas, gos buohkat leat fárus árvvoštallame barggu.

Eksámen
Eksámen lea 7-beaivásaš ruovttueksámen mas studeanta čállá 7-10 siidosaš čállosa addojuvvon fáttá vuođul. Eksámena sáhttá čađahit skandinalavalaš gielaide dahje sámegillii.
Árvosánit addojuvvojit ECTS vuogádaga mielde, mas A lea buoremus árvosátni ja E lea vuolemus ceavzinárvosátni. F árvosátni mearkkaša ahte ii leat ceavzán. Muđui čujuhuvvo Sámi allaskuvlla loahpalaš árvvoštallan-ja eksámennjuolggadusaide.

Gáibádusat beassat eksámenii
Ovdal beassá eksámenii, studeanta galgá:
- Čađahan ja ožžon dohkkehuvvot oktagaslaš bargobihtáid, njálmmálaš ovdanbuktima dahje čálalaš bihtá.
- oassálasttán unnimusat 75% go lea deaivvadanvahkku.

Koordináhtor: 

Line Kalak: linek@samas.no / +4778448527

Filesize: 288 KB

Opptakskrav

Dábálaš sisabeassangáibádusat alitoahpahussii. Sisabeassanvuođđu sáhttá leat juogo oppalaš lohkangelbbolašvuohta (čađahan joatkkaskuvlla/logahaga/gymnása) dahje reálagelbbolašvuohta. Dasa lassin gáibiduvvo sámegielmáhttu.


Sámegiela gáibádusa sáhttá deavdit čuovvovaš vugiid mielde: Norgga joatkkaskuvllas sámegiella 1. dahje 2. giellan, Suoma logahagas eatnigielladutkkus dahje lohkan sámegiela vierrogiellan ja Ruoŧa gymnásas eatnigiellan (modersmål 200 čuoggá) dahje ođđaáigásaš giellan (moderna språk 200-300 čuoggá) dahje vástideaddji sámegieloahppu doaibmi njuolggadusaid mielde. Sámegiela gáibádusa sáhttá maid deavdit sámegiela lohkanbadjeoahpuin, 30 oahppočuoggá, dahje vástideaddji oahpuin dahje ceavzit giellageahččaleami maid Sámi allaskuvla lágida. Jus lea eahpesihkarvuohta man dási gelbbolašvuohta ohccis lea, de ášši ovddiduvvo fágalaš árvvoštallamii ja meannuduvvo dán vuođul.