Dáhpáhusat:

Stivračoahkkin
17. golggotmánu, 09:00 - 15:00

Sámi allaskuvlla stivračoahkkin

Áššelistu boahtá golbma vahkku ovdal čoahkkima

30-jagi ávvodoalut
31. golggotmánu, 16:15 - 01. skábmamánu, 16:15

Almmolaš Sámi allaskuvlla 30-jagi ávvudeapmi

Eambbo dieđut “Almmolaš Sámi allaskuvlla 30-j

Stivračoahkkin
12. juovlamánu, 09:00 - 15:00

Sámi allaskuvlla stivračoahkkin

Áššelistu boahtá golbma vahkku ovdal čoahkkima

Juoiganseminára
20. njukčamánu, 09:00 - 21. njukčamánu, 15:30

Sámi musihkkaakademiija juoiganseminárá

20.3. gaskavahkku: Árbevirolaš musihkka ja márkanastin

 

9-11            Piia Nuorgam ja Jacob Adams: Sámi árbevirolaš vokálamusihkkašlájaid dahkkivuoigatvuođat. Ságastallan

11-12  Borranboddu

12-14          Ánte Aikio: Sámemusihkka ja turisma. Ságastallan.

14.45-15     Sámi allaskuvla guossit Sáhkaskáiddis: Sámi allaskuvlla luohti

15-16          Ol Johan Gaup: Beassášmárkaniid buvttadeaddji muitala. Inga Biret Sara, Sámi Grand Prix – oasseváldi juoiggasta. Ságastallan.

                   Latnja: Sullodat

 

21.3. duorastat: Árbevierut ja ođđa áiggit sámemusihkas

9-10    Ánte Mihkkal Gaup: Luohtebidjan

10-11          Anna Näkkäläjärvi-Länsman: Muhtin ovdamearkkat luođi mátkkis stuorra máilbmái

11-12          Berit Karen Gaino, Inger Marie Nilut, Sara Karen Anne Nilut: Juoigama oahppan buolvvas bulvii

12-13    Borranboddu

13-14          Annukka Hirvasvuopio-Laiti: Árbevirolaš luohti Jår´galædd´ji-lágádusa almmustahttán skearruin 

14-15.30     Panelaságastallan: Oktavuohta gaskkal luonddu ja luođi. Ánte Mihkkal Gaup, ja Anna Näkkäläjärvi-Länsman jođiheaba. Boijen Ántte, Berit Karen Gaino, John Henrik Eira ja Nils Johan Gaup

Juoigalasat-searvvis

              Latnja: Gielastat

 

SÁMI MUSIHKKAAKADEMIIJA

Sámi musihkkaakademiija -prošeavttas ovddiduvvo ja vuođđuduvvo skuvlenfierpmádat, man ulbmilin lea ovddidit ja nannet sámemusihka áigáiboahtun. Dát sisttisdoallá

·       guovttejahkásaš nuppi dási/joatkkaskuvladási musihkkaskuvlejumi Ohcejogas,

·       pedagogalaš čovdosiid ovddideapmi sámemusihka oahpaheapmái,

·       musihkkaoahpahusa Sámi allaskuvla oahpaheaddji- ja mánáidgárdeoahpaheaddjistudeanttaide,

·       guokte árbevirolaš sámemusihkkakonfereanssa Guovdageainnus,

·       sámemusihkkariid digitála deaivvadanbáiki ovddideapmi,

·       duppaldutkosa ovddideapmi joatkkaskuvllas Ohcejogas ja

·       sámemusihkkajoavku álggaheapmi almmolaš doarjagiin. 

 

Fierpmádaga doaibmit leat Sámi oahpahusguovddáš (Suopma), Sámi allaskuvla (Norga) ja Ohcejoga gielda (Suopma). Prošeavtta lea ruhtadan Interreg Davvi Sápmi, Lappi lihttu, Sámi allaskuvla, Davvikalohtaráđđi ja Ohcejoga gielda.

 

Duogáš ja dárbu

Árbevirolaš sámi vokálamusihkkašlájat leat jávkamin dahje leat jávkan. Dáid gádjuma ja ealáskahttima dihte berre dalán doaibmagoahtit. Sámi musihkkaakademiija-prošeakta vástida dán dárbui fierpmádathuksemin masa čohkkejuvvo fárrui olbmuid ja asahusaid, geat barget sámemusihka suorggis. 

Dán prošeavtta duogážin lea jagiin 2015-2017 čađahuvvon ESR-prošeakta man áigge ollašuhttojuvvui guokte jagi bistán sámemusihka skuvlenprográmma. Skuvlejumi čađahan oahppiin máŋgasat leat joatkán musihkkasuorggi oahpuid ja muhtumat leat maid ohcan veahkkeruđaid iežaset dáidduid ovddideapmái. Sii leat ee. joatkán oahpuideaset Sibelius-akademiijas, ámmátallaskuvladásis ja nuppi dásis/joatkkaskuvladásis. Sii leat fitnen sierra ruhtadangálduin veahkkeruđaid iežas musihkkaárbbi ealáskahttimii ja eará musihkkasuorggi bargguide. Áittátvuloš nuortalaš leu’dd árbevierru fidnii guokte ođđa leu’dd čeahpi, geat leaba fitnen veahkkeruđa iežas árbedieđu ealáskahttimii. Oahppiid gaskkas leamašan maid skuvllaid ja beaiveruovttuid bargit geat leat dolvon čehppodaga iežaset bargosajiide.

 

Bohtosat

Guovttejahkásaš sámemusihka skuvlenprográmma lea čađahuvvon ja sámemusihka lea nanosmuvvan ealáhussan ja áigáiboahtun. Skuvlejupmi lea šaddan fástan. Sámemusihkkii laktáseaddji árbevirolaš ja ođđa diehtu lea sirdojuvvon viidát sámeguovllus nu ahte dat nanne sámekultuvra ja -identitehta.  Sámemusihka skuvlenprográmma jođiha musihka suorggi nuppi dási dutkosii, musihka vuođđodutkosii. Skuvlema váldodeaddu lea árbevirolaš ja eará sámemusihka oahpuid addimis, erenomážit árbevirolaš sámi vokálamusihkkašlájaid (juoigan, livđe, leudd, vuelie) ealáskahttimis.  Dan lassin skuvlejumis lea nana deaddu kulturfitnodoaimmas ja sámi populáramusihkas, vai oahppit gávdnet bargovejolašvuođaid musihka suorggis boahtteáiggis. Skuvlen addá oahpuid musihka suorggi eará dárbbašlaš dáidduin nugo musihkkateoriijas ja solfas, instrumeanta- ja joavkočuojaheamis, musihkkateorias, musihkkapedagogiijas ja musihkkateknologiijas.

Prošeaktaáigodagas ovddiduvvo pedagogalaš čovdosat dása mo oahpahit árbevirolaš sámemusihka buot ahkejoavkkuide. Sámi allaskuvla oahpaheaddji ja mánáidgárdeoahpaheaddji oahppiide hábmejuvvo skuvlejupmi, mii ollašuhttojuvvo lagašoahpahussan. Hárjehállanbirasin doibmejit sámegielat mánáidgárddit ja skuvllat. Oahpahusas geavahuvvo ávkin digitála oahppanreaiddut.

Sámi allaskuvllas ovddiduvvo ja lágiduvvo árbevirolaš sámi vokálamusihkkašlájaid birra seminára, man ulbmilin lea fállat ságastallanforuma sámemusihkkasuorggi olbmuide ja ásahusaide. Semináras gieđahallojuvvojit áigeguovdilis fáddát, man čuožžilit go árbevirolaš musihkkakultuvra gártá ráhčat modeardna áiggi gáibádusain.

Prošeavttas ráhkaduvvo digitála gulahallanfierpmádat sámi musihkkáriidda. Fierpmádat lea árbevirolaš sámi vokálamusihkkáriid ja eará musihkkáriid digitála gávnnadanbáiki mas sii sáhttet ovttasbargat sámi musihkain. Digitála fierpmádaga lahtut besset maiddái gávnnadit fysalaččat Guovdageainnus guktii prošeaktaáigodagas. Dan oktavuhtii várrejuvvo jietna- ja báddenstudio sidjiide.

 

Prošeavttas guorahallojuvvo vejolašvuohta čađahit duppaldutkosa ovttas Ohcejoga sámelogahagas ja Sámi oahpahusguovddážis nu ahte oahppi fitne sihke stuđeantadutkosa (studerengelbbolašvuohta) ja musihka vuođđodutkosa.

Guhkesáigge višuvdnan lea maid vuođđudit sámemusihkkajoavkku stáhta ruhtadeamiin. Ulbmilin lea ahte joavku beassá mielde stáhta museaid, teáhteriid ja orkeastariid ruhtadeapmái oaivvilduvvon stáhtaossodatvuogádahkii (VOS), nu mo Kaustisis doaibmi álbmotmusihkkajoavku Tallari.