BA - Program

Boazoealáhus bachelor

Boazoealáhus. Govven: Iris Egilsdatter

Boazoealáhus bachelorprográmma guovddážis leat čanastagat ja deaivvadeamit daid gaskka mat nuppebealde gullet Sámi árbevirolaš vuođđoealáhusaide, biras sivdnádussii, máhttoguoddi doaimmaide ja ásahusaide, dás erenoamážit boazosiiddastallamii, ja nuppe bealde riektevuođđu, riikkaid almmolaš hálddašeami huksen ja doaibmavuogit.

  • Oahpahusgiella: Oahpahusa váldogiella lea davvisámegiella. Oasit oahpahusas sáhttet leat eŋgelasgillii ja skandináva gielaide.
  • Ollesáiggi, 3 jagi.
  • 180 oahppočuoggá.
  • PDF icon Prográmmaplána
  • Diibmoplána ja deaivvadanplána: TimeEdit 


Oahpu sisdoallu
Oahpus leat guovddážis čanastagat ja deaivvadeamit daid gaskka mat nuppebealde gullet Sámi árbevirolaš vuođđoealáhusaide, biras sivdnádussii, máhttoguoddi doaimmaide ja ásahusaide, dás erenoamážit boazosiiddastallamii, ja nuppe bealde riektevuođđu, riikkaid almmolaš hálddašeami huksen ja doaibmavuogit.

Dain beliin leat iežaset árbevierut, vuođđomállet ja máhttovuogádagat. Dasto leat iešguđet sámi guovlluin sihke sullasašvuođat ja erohusat máhtuid, bargovugiid, vieruid ja birgenlágiid dáfus, ja dain fas gaskavuođat iešguđet riikkaidja nu iešguđetlágán almmolaš hálddahusaide.

Dákkár beliid gaskavuođain ja maiddái daid iešguđetlágánvuođain leat ollu buohtastahttinvejolašvuođat ja čuolmmat ja dáid diehtin ja guorahallanvejolašvuođat addet kandidáhtaide oalle erenoamáš gelbbolašvuođa lassin dasa ahte sin oahpus lea maid sámi vuolggasadji.

Viidáset oahppu addá vuođu dovdat boazoealáhusa dáláš ekonomalaš diliid ja daid ođasmahttima beliid, ja dasa lassin maiddái diehtovuođu árvvoštallat ealáhusa guoddevašvuođa eará beliid.


Oahpahusgiella
Oahpahusa váldogiella lea davvisámegiella. Oasit oahpahusas sáhttet leat eŋgelasgillii ja skandináva gielaide. Eaŋgalasgiel oahpahus ii dulkojuvvo. Oahpahus eaŋgalsgillii ii dulkojuvvo. Eará gielaid oahpahus dulkojuvvo dárbbu mielde.

Oahppanvuogit
Oahppan lágiduvvo studeantačoahkkananvahkuid, oahppomátkkiid, bagadallamiid ja daid gaskka neahttagulahallama bokte. Guđege oahppoovttadaga oahppoplánas leat dieđut fágaid oahppanvugiin. Ohppui gullá maid oanebotta bargohárjehallan.

Bargo- ja joatkkaoahppovejolašvuođat
Oahppu addá gelbbolašvuođa bargguide mat hálddašit, doaimmahit, čielggadit dahje leat doarjjan ovdánahttit meahccevalljodatváđot ealáhusaid, ja das erenoamážit boazoealáhusa. Muđui bargguide mat gullet meahccebirrasa ja dasa gullevaš doaimmaid hálddašeapmái earret eará bargguide maidda gullá seailluhit, oahpásmahttit dahje ovdanbuktit sámi dieđuid, máhtuid ja bargovugiid das mii gullá vuođđoealáhus- ja meahccebirrasii obalohkái.

 

Koordináhtorat: 

Mikkel Nils M. Sara: mikkelns@samas.no / +4778448464

Rávdná Biret Márjá Eira Sara: ravdnabmes@samas.no / +4778448410

Filesize: 284 KB
Filesize: 244 KB
Filesize: 242 KB
Filesize: 288 KB

Entrance requirements

Dábálaš sisabeassangáibádusat alitoahpahussii. Sisabeassanvuođđu sáhttá leat juogo oppalaš lohkangelbbolašvuohta (čađahan joatkkaskuvlla/logahaga/gymnása) dahje reálagelbbolašvuohta.

Dasa lassin gáibiduvvo sámegielmáhttu.

Sámegiela gáibádusa sáhttá deavdit čuovvovaš vugiid mielde: Norgga joatkkaskuvllas sámegiella 1. dahje 2. giellan, Suoma logahagas eatnigielladutkkus dahje lohkan sámegiela vierrogiellan ja Ruoŧa gymnásas eatnigiellan (modersmål 200 čuoggá) dahje ođđaáigásaš giellan (moderna språk 200-300 čuoggá) dahje vástideaddji sámegieloahppu doaibmi njuolggadusaid mielde. Sámegiela gáibádusa sáhttá maid deavdit sámegiela lohkanbadjeoahpuin, 30 oahppočuoggá, dahje vástideaddji oahpuin dahje ceavzit giellageahččaleami maid Sámi allaskuvla lágida. Jus lea eahpesihkarvuohta man dási gelbbolašvuohta ohccis lea, de ášši ovddiduvvo fágalaš árvvoštallamii ja meannuduvvo dán vuođul.