Ođđasat
- Oza giđa 2025 oahpuide
- Vuosttaš PhD Sámi allaskuvlla prográmmas: Historjjálaš ovdavázzi
- Gomiha ovdagáttuid dutkamiin
- Guovttegielatiskkadeapmi čakčat 2024
- Matematihkka ja álgoálbmogat - Makkár rolla gielas ja kultuvrras lea oahpahusas?
- Bovde Sámi Instituhta 50 jagi ávvudeapmái
- Inger Marie Gaup Eira joatká jođihit fágalaš analysajoavkku
- Rabas oahpposajit vuođđoskuvlaoahpaheaddjeoahpus- oza ovdal 01.09.24!
- Oahput maidda sáhttá ohcat 01.09.24 rádjai
Háliidedje oahpásnuvvat Sámi allaskuvllain
Sosialisttalaš gurutbellodaga (SG) stuoradiggeáirras Torgeir Knag Fylkesnes ja SG Sámepolitihkalaš fierpmádaga jođiheaddji Lina Maria Karlsen, fierpmádaga stivraláhttu Inga Marie Nymo Riseth ja fierpmádaga várreláhttu Anton Petter Hauan fitne Sámi allaskuvlla guossis odne. Knag Fylkesnes háliidii oahpásnuvvat Sámi allaskuvlii ja daidda hástalusaide maid Norgga áidna sámegielat alit oahppo- ja dutkanásahus vásiha sihke ruhtadeami hárrái ja eará čuolmmat maid skuvllas vásihit. Nymo Riseth ja Hauan leaba Sámi allaskuvlla studeanttat, Hauan lea allaskuvlla studeanttastivrra láhttu.
Sii deaivvadedje Sámi allaskuvlla rektorin Laila Susanne Varsain ja allaskuvlla direktevrrain Anne Marie Gainoin, ja rektor lea duhtavaš go politihkalaš bellodagat čájehit beroštumi.
- Lean giitevaš go stuoradiggeáirasat ja lávdegottit fitnet min guossis oahpásnuvvan dihte min skuvlii ja gullan dihte min árgabeai dili birra. Dat addá midjiide liibba čilget daid hástalusaid maid mii vásihit, erenoamážit váilevaš ruhtadeami hárrái- muhto maiddái beassat evttohit stuoradiggepolitihkkáriidda vejolaš čovdosiid vai Sámi allaskuvlla oahppofálaldagaid sáhtašii nannet ja olles skuvlla doaimmaid ovdánahttit, dadjá Sámi allaskuvlla rektor Laila Susanne Vars maŋŋil čoahkkima.
Digaštalle áigeguovdilis áššit
Rektor lohka ahte sis lei buorre gulahallan, ja earet eará digaštalle sii áigeguovdilis áššiid, dego sámevašši ja ofelaš doaimmaid.
- Sámi allaskuvlla bealis muitaleimme Knag Fylkesnesii ahte Sámi allaskuvla leat earret eará ohcan viiddidit ja nannet Sámi ofelašdoaimma ja maid ásahit sierra guovddáža mii galgá veahkkin eastadit sámevaši ja nannet sámi sisdoalu earenoamážit oahpaheaddjeoahpuin ja eará profešunoahpuin olles Norggas. Sámevašši mii dál fas leavvá stuoraservodagas lea áittan Norgga demokratiijai, ja Sámi allaskuvla oaivvilda ge ahte dákkár Ofelašguovddáš livččii okta oassi čovdosis go galgat eastadit cielahemiid maid sápmelaččat ja eandalii dat nuorat geat dál lea leamaš miellačájeheamis fárus Oslos, vásihit beaivválaččat. Mii dárbbašit dán guovddáža dál ja sávvat sihke ráđđehusbellodagat ja Stuoradiggi dorjjošii dan ruđalaččat ja politihkalaččat. Sámediggi Norggabeale Sámis lea politihkalaččat dorjon guovddáža ásaheami, muitala Vars.
Sámi allaskuvllas lea rájiidrasttildeaddji mandáhta
- Muđui maid deattuheimme direktevrrain ahte Sámi allaskuvlla oahpuid ruhtadeapmi galggašii maid boahtit Ruoŧa ja Suoma eiseválddiin, ii ge dušše Norgga Máhttodepartemeanttas, go allaskuvllas lea rájiidrasttildeaddji mandáhta ja min studeanttat maid bargagohtet oahpaheaddjin ruoŧa ja suomabeale Sámis, vuorddášin de ahte min Norgga eiseválddit loktejit dien ášši ránnjáriikkaid eiseválddiide vai allaskuvla buorebut nákcešii rekrutteret studeanttaid eará riikkain. Sis ledje buorit gažaldagat ja sávan sii čullet Sámi allaskuvlla beali go stáhtabušeahtta galgá rievdaduvvot dál dán giđa, dadjá Vars vel loahpas ovdal go SG guossit vuoddjájedje Kárášjohkii Sámediggái gos stáhtaministtar Jonas Gahr Støre lea guossin odne.