Sámi Instituhta ásaheamis lea dál gollan 50 jagi. Sámi allaskuvla, masa Sámi Instituhtta laktojuvvui 2005:s, áigu gudnejahttit ja čalmmustahttit Sámi Instituhta mávssolašvuođa sámi akademiija vuođđudeaddjin.
Ođđasat
Buot ođđasatInger Marie Gaup Eira joatká jođihit fágalaš analysajoavkku
Sámi statistihka fágalaš analysajoavku lea válljen jođiheaddji ja nubbinjođiheaddji guovtti maŋemus jahkái (2024-2026) iežas doaibmanáigodagas:
Rabas oahpposajit vuođđoskuvlaoahpaheaddjeoahpus- oza ovdal 01.09.24!
Mis leat ain rabas oahppojagit sámi vuođđoskuvlaoahpaheaddjeoahppu 1.-7. ceahkki ja 5.-10. ceahkki masteris! Ohcanáigemearri lea 01.09.2024.
Oahput maidda sáhttá ohcat 01.09.24 rádjai
Eanaš 2024 čavčča oahpuin lei ohcanáigemearri 01.08.24, muhto dáidda oahpuide lea ain vejolaš ohcat:
Dáhpáhusat:
Studeantaáittardeaddji Diehtosiiddas
Min studeantaáittardeaddji Torill Varberg lea Guovdageainnus 09.-11.09.24.
Suoma sámiid duohtavuohta- ja soabadankomišuvdna galleda Sámi allaskuvlla
Suoma sámiid duohtavuohta- ja soabadankomišuvdna galleda Sámi allaskuvlla. Ságastallamat Sámi al
Dutkančuolbma: Sámegiela ođđahállit
Sini Rasmus lea sámegiela ja sámi girjjálašvuođa stipendiáhta Sámi allaskuvllas.
Dutkančuolbma: Suotna savkkuha - Duodji dáiddálaš ovdánahttinbargun
Sara Inga J. Utsi Bongo lea duodjefága stipendiáhtta Sámi allaskuvlla.
Ságastallan Unjárgga gielddas: Giellaealáskahttimii gullevaš doaimmat
Doavttergrádastudeantta Sini Rasmus ja sosiolingvistihka professor Annika Pasanen bokte.