Ođđasat
- Guhkiduvvon ohcanáigemearri giđa oahpuide
- Sámi allaskuvllas leat ođđa ambassadevrrat Ruošša bealde
- Ođđa direktevrrain oahpásnuvvat
- Dulkkaid autoriserenvuogádat
- Earenomáš oahppofálaldat sámi oahpaheddjiide ruoŧabeale
- Earenoamáš musihkkaoahppu Sámi allaskuvlla studeanttaide
- SMS bálvalus
- Oza 2022 giđa oahpuide!
- Rabas virggit ohcanládje
Inger Marie Gaup Eira joatká jođihit fágalaš analysajoavkku
Sámi statistihka fágalaš analysajoavku lea válljen jođiheaddji ja nubbinjođiheaddji guovtti maŋemus jahkái (2024-2026) iežas doaibmanáigodagas:
- Jođiheaddji: Inger Marie Gaup Eira, Sámi allaskuvla (joatká)
- Nubbinjođiheaddji: Lars K Pharo, Nuorta universitehta (joatká)
Dasto leat vel Eva Josefsen, Christian Molstad ja Cato Christensen joavkku lahtut.
Sámi statistihka fágalaš analysajoavkkus leat vihtta lahtu. Sámi allaskuvla, UiT Norgga árktalaš universitehta, Nuorta universitehta ja Statistihkalaš guovddášdoaimmahat nammadit juohkehaš ovtta lahtu. Dasa lassin nammada viđát guoskevaš ásahus ovtta lahtu, maid departemeanta ja Sámediggi ovttas válljejit juohke njealját jagi. Juohke ásahus nammada ieš iežas áirasa ja várreáirasa sutnje. Dábálaš doaibmaáigi lea njeallje jagi. Sámi allaskuvla lea čállingoddi.
Sámi logut muitalit raporta
Sámi statistihka fágalaš analysajoavku almmuha jahkásaččat raportta mas sámi statistihkka lea kommenterejuvvon. Raporta lea mielde lasiheamen dakkár máhtu maid ráđđehus ja Sámediggi sáhttet geavahit sámepolitihkalaš bargui.
Raporta Sámi logut muitalit almmuhuvvo dán jagi nai ovdal skábmamánu 15. beaivvi, ja fáddá 2024:s lea dearvvašvuohta ja birgejupmi sámi servvodagain/Helse og levekår i de samiske samfunn. Raporta geigejuvvo njuolga Gielda- ja guovlludepartementii ja Sámediggái.
Raportaráidu Sámi logut muitalit / Samiske tall forteller sisttisdoallá áigeguovdilis dieđuid sámi dilálašvuođaid ja servodagaid birra.
Sámi logut muitalit neahttasiiddus gávdnojit buot almmuheamit ja eaŋkilartihkkaliid sámegielaide ja dárogillii mat dássážii leat almmuhuvvon.