Ođđasat
- Oahpaheaddjeoahput: Elena Skum
- Kvalitehtaovdánahttin skuvllas - lávdegoddi nammaduvvon
- Circle of Honours bálkkašupmi golmma sámi dutkái
- Ođđa dieđalaš girji soabadan ja duohtavuođa kommišuvnnaid birra
- Rabasbeaivi 2022
- Okta olmmoš ii sáhte muitalit visot
- Neahttaoahpahus ja deaivvadeamit
- Matematihkka 1P/2P/1P-Y/2P-Y jus áiggut oahpaheaddjeohppui - áigemearri 1.2.
- Vuosttaš allaskuvla mii balvii lea bidjan visot doaimmaid
Sámi dieđalaš áigečállagis ođđa nummir almmuhuvvon
Sámi dieđalaš áigečála (SDÁ) lea aitto almmuhan nuppi nummira dán jagi. SDÁ lea ovttasbargu gaskal Sámi allaskuvlla ja Sámi dutkamiid guovddáža mii gullá Norgga Árktalaš Universitehtii UiT:ii, mas sámi dutkanartihkkalat almmuhuvvojit. Dán nummiris leat golbma artihkkala, okta máttasámegillii ja guokte davvisámegillii.
- Mii SDÁ doaimmahusa beales leat hui rámis go Sámi dieđalaš áigečállagis dál ilbmá vuosttaš geardde artihkal máttasámegillii (åarjelsaemien). Dan lea oskkuldatdutki Håkan Rydving Birggona universitehtas (UiB) čállán. Artihkal lea Sáráhká birra ja lea vuođđuduvvon gálduide Njaarke (Namdalen) guovllus 1720-logus. Sáráhkká lei okta sámi deháleamos ipmiliin, man sajádaga ja árvvu Rydving guorahallá, muitala Sámi dieđalaš áigečállaga váldodoaimmaheaddji, Harald Gaski.
Dasa lassin lea Jan Erik Henriksenas (UiT) artihkal sápmelaččaid lundui-gullevašvuođa birra, mas lea geavahan photovoice vuogi duođaštit ja analyseret 12 eallilan olbmo gaskavuođa lundui. Jearaldat lea ahte leamaš go sápmelaččain nu lagaš gaskavuohta lundui ahte dat adnui sogalažžan.
Goalmmát artihkal lea nuorra sámi lohkkiid girjjálašvuođa árvvoštallamiid birra, man Sámi allaskuvlla doavttergráda studeanta, Saia Stueng, lea čállán.
- Ii sámi girjjálašvuođa árvvoštallamiid birra ge leat olus mihkkige ovdal almmuhuvvon SDÁ:s, de SDÁ doaimmahus lea hui duhtavaš go ođđa fágat ilbmet ja ovddastuvvojit Sámi dieđalaš áigečállagis, dadjá Gaski.
Ođđa almmuheaddji bokte, Septentrio Acedemic Publishing, šaddá SDÁ oinnolebbon máilmmis, ja eanebut áicet áigečállaga erenoamážit eŋgelasgielat čoahkkáigeasuid geažil.
- Dat lea dasto mielde fuomášahttimin máilbmái ahte sámegillii ge almmuhuvvojit akademalaš čállosat, mii dahká sámegielat dutkosiid miellagiddevažžan earáide ge, muitala váldodoaimmaheaddji Harald Gaski.
Mii lea Sámi dieđalaš áigečála?
Sámi dieđalaš áigečála (SDÁ) lea máŋggafágalaš dieđalaš áigečála mii almmuha sámedutkama guoski artihkkaliid, man Sámi allaskuvla ja UiT Norgga árktalaš universitehta Sámi dutkamiid guovddáš almmuhit ovttasbarggus. Áigečála almmuhuvvo sihke bábirhámis ja elektrovnnalaš hámis, mii lea nuvttá ja rabas buohkaide. Artihkkalat sáhttet sihke davvi-, julev- ja lullisámegillii. Áigečála almmuha vuosttazettiin dieđalaš artihkkaliid, muhto sáhttá maiddá almmuhit girjeárvvoštallamiid ja kommentára čállosiid. Vuosttaš nummar ilmmai 1994:s.
SDÁ lea dieđalaš áigečállagiid ja lágádusaid Norgga registaris dohkkehuvvon almmuhankanálan 2. dásis, ovdamearkka dihte Cristin-vuogádagas. Suoma publikašuvdnaregistaris lea Sámi dieđalaš áigečála dásis 1.
Áiggošit go almmuhit čállosa SDÁ:s?
Sámi dieđalaš áigečállaga doaimmahusgoddi bovde čálliid sáddet dieđalaš artihkkaliid ja eará namuhuvvon čállosiid, ja daid sáhttá sáddet sisa miehtá jagi.