Ođđasat
- Oza giđa 2025 oahpuide
- Vuosttaš PhD Sámi allaskuvlla prográmmas: Historjjálaš ovdavázzi
- Gomiha ovdagáttuid dutkamiin
- Guovttegielatiskkadeapmi čakčat 2024
- Matematihkka ja álgoálbmogat - Makkár rolla gielas ja kultuvrras lea oahpahusas?
- Bovde Sámi Instituhta 50 jagi ávvudeapmái
- Inger Marie Gaup Eira joatká jođihit fágalaš analysajoavkku
- Rabas oahpposajit vuođđoskuvlaoahpaheaddjeoahpus- oza ovdal 01.09.24!
- Oahput maidda sáhttá ohcat 01.09.24 rádjai
Njálmmálaš árbevierut kultuvrralaš árbin
Professor emerita Vuokko Hirvonen almmuhii odne girjji WIREC-konferánssas Sámi allaskuvllas.
- Man olu lea gávdnamis sámiid njálmmálaš árbevierromateriála? Goas ja gos dat lea čohkkejuvvon ja gos dat seailluhuvvo, leat gažaldagat maiguin dutki deaivida, go lea bargamin sámi njálmmálaš árbevieruin jearaha girječálli Láidde Risten Vuokko. Vuokko Hirvonen lea sámi girjjálašvuođa ja skuvladutkama professor emerita Sámi allaskuvllas.
Njálmmálaš árbevierut kultuvrralaš árbin lea vuosttaš sámegielat guorahallan, mas olles Sámi muitalanárbái guoski čoakkáldagat ja dutkanmateriálat leat čohkkejuvvon ovttaid bearpmaid sisa. Girjjis suokkardallojuvvo dat diehtu, mii rádjašuvvá vuosttažettiin muitalanárbevirrui guoski čoakkáldagaide ja dutkamušaide. Girjjis čohkkejuvvon diehtu čadnojuvvo maiddái iežas áigodaga vuolggasajiide ja čielggaduvvo, man várás materiála lea háhkkojuvvon ja geavahuvvon. Oppalaččat teavsttas guorahallojuvvo sámi njálmmálaš árbevieruid dutkan- ja čoagginhistorjjá 1600-logus gitta 2000-lohkui. Dát girji lea oaivvilduvvon erenoamážit sidjiide geat beroštit sámi njálmmálaš árbevieruid dutkanhistorjjás.
Girji: Njálmmálaš árbevierut kultuvrralaš árbin. Geahčastat Sámi njálmmálaš árbevieruid čohkkemii ja dutkamii 1600-2000-logus
Goasttideaddjin lea ČálliidLágádus.