Ođđasat
- Diehtosiidda ja ovdakántuvrra rabasáiggit 2024 juovllaid
- Sámi dieđalaš áigečállagis ođđa nummir almmuhuvvon
- Ođđa vejolašvuohta ohcat 2025 giđa oahpuide
- Badjel 3 miljovnna oahpaheaddjeoahpuid nannemii
- Sámi allaskuvla ovttasbargagoahtá Dáiddaakademijain
- Gietkkama ja wahakura kultuvrralaš mearkkašupmi buresveadjimii
- Norgga ambassáda Argentinas ávvudii davviriikkalaš dutkanovttasbarggu
- Vuosttažat geat leat čađahan sámi buohccidivššároahpu
- Strategalaš gulahallama vuogit sámi ealáhusaid dáfus
3D-teknologiijain vejolaš hábmet ođđa oahppofálaldagaid
Sámi allaskuvlla duodje- ja hábmenoahpaheaddji ja dál maiddái prorektor Samuel Valkeapää, lea mielčálli artihkkalis mas lea sáhka mo teknologiija atnit veahkkin dutkamis, ee. go galggalii dutkat sámi čoakkáldagaid mat leat museain máilmmis.
Teknologiija vehkiin oahpásnuvvat dávviriidda museavuorkkáin
Smithsonian institušuvdna áimmahuššá 158 miljon dávvira, main 56 dávvira gullet Sápmái. Dát sámi dávvirčoakkáldat lea oalle unni go dán veardida juoba Smithsonian institušuvnna eará árktalaš čoakkáldagaid viidodahkii. Unnit čoakkáldagat sáhttet museain adnojuvvot eahpedievaslažžan ja unnit beroštahttin dutkamiidda. Jurddašeapmi ollislaš ja dievaslaš vuorkkáid birra lea guhká leamašan cieggan museasuorgái máilmmiviidosaččat. Dát čálus buktá ovdan, mo servošvuđot metodologiija bokte sáhttá čatnat oktii servoša masa dávvirat álgoálggus gullet ja gáiddus museačoakkáldagaid golbmadimenšunála (3D) teknologiijaid vehkiin.
- Mii čalmmustahttit unna dávvirvuorkkáid mearkkašumi eamiálbmotjoavkkuide. Dán čállosis deattuhuvvo sámeservoša sajádat sihke dutkamis fágasuorggi dásis ja riikkaidgaskasaš ovttasbarggus museasuorggis. Dát dutkamuš guorahallá dan, mo 3D-teknologiija sáhttá atnit gulahallan- ja dutkanreaidun eamiálbmogiid gulli čoakkáldagaid dutkamis—erenomážit jus daid vurkkodit guhkkin eret servošiin. Dutkangávdnosiid vuođul mii bastit dutkat dáid čoakkáldagaid mearkkašumi sámeservošii. Mii čájehit mo 56 dávvira čalmmustahttet lotnolasgávppi historjjá ja ja kolonialismma, muhto maiddái mielddisbuktet vejolašvuođa láhčit oahppan- ja ovttasbargooktavuođaid museaiguin. Dánu mii hástalit sajáiduvvan museadoaimma vugiid, bidjat guovddážii servošiid, sihke ovttaskas olbmuid ja servoša oktasaš dásis, dadjá Valkeapää.
Unna čoakkáldagažat, lihkká mávssolaččat, sisttisdollet dávviriid ja ávdnasiid maid servošat atnet alla árvvus. Dat unna dávvirvuorkkážat sáhttet bohciidahttit ođđa doaimmaid, maid eamiálbmogat ieža álggahit olahan dihtii eambbo dásseárvosaš gaskavuođaid museaiguin.
Olles artihkal lea almmuhuvvon eŋgelasgillii (deaddil liŋkka):
Artihkkal muitala UArctic ruhtaduvvon prošeavtta mas lei mátki oahpásmuvvat Smithsonian instituhta sámi čoakkaldahkii suoidne-/borgemánus 2022.
Sámi allaskuvllas lea Three-Dimensional Technologies and Indigenous Material Culture doarjjaoahppu hábmejuvvon prošeavtta olis.
Prošeavtta olis lea vuođđuduvvon temahtalaš fierpmádat. Dan birra sáhttá eambbo lohkat dán liŋkkas: UArctic - University of the Arctic - Thematic Network on Digital North: Three-Dimensional Technologies and Arctic Education.