Ođđasat
- Dutkanráđđi juolludii ruđa Eatnama Mánát Skuvlema Bálgáid alde prošektii
- Sámi allaskuvla sávvá hui ollu lihkku Johan Mathis Turi WINU bálkkašumiin
- Oza giđa 2025 oahpuide
- Vuosttaš PhD Sámi allaskuvlla prográmmas: Historjjálaš ovdavázzi
- Gomiha ovdagáttuid dutkamiin
- Guovttegielatiskkadeapmi čakčat 2024
- Matematihkka ja álgoálbmogat - Makkár rolla gielas ja kultuvrras lea oahpahusas?
- Bovde Sámi Instituhta 50 jagi ávvudeapmái
- Inger Marie Gaup Eira joatká jođihit fágalaš analysajoavkku
Sámi allaskuvla ja Nuortta universitehta ovttasbargu
Sámi alit oahpahus ja dutkan, earenoamážit mii guoská julev- ja lullisámegielaide, kultuvraide ja servodateallimii, nannejuvvo dál strategalaš ovttasbarggus šiehtadusa bokte gaskal Nuortta universtiehta ja Sámi allaskuvlla.
Sámi allaskuvlla rektor Laila Susanne Vars ja Nuortta universitehta rektor Hanne Solheim Hansen vuolláičáliiga ovttasbargošiehtadusa golggotmánu 20. beaivvi. Lea vuosttaš geardde go Sámi allaskuvla ja Nuortta universitehta sohpet institušunála ovttasbargošiehtadusa.
Šiehtadus galgá ásahit ja viidásit ovdánahttit sámi dutkama ja alit oahpahusa strategalaš ja fágalaš ovttasbarggu, ja nannet ovttasbarggu sámi ásahusaiguin. Šiehtadussii lea vuođđun Nuortta universitehta nationála ovddasvástádus alit ohppui ja dutkamii julev- ja lullisámegielas ja Sámi allaskuvlla ovddasvástádus álgoálbmotásahussan ja ásahus mas lea earenoamáš ovddasvástádus sámi alit oahpahussii ja dutkamii.
Šiehtadusa sisdoallu
Dán ovttasbargo šiehtadusas galget Sámi allaskuvla ja Nuorta universitehta viidáset ovttasbargat:
- Alit oahppu: gávdnat buori doaibmačielggadeami ja bargojuogu oahpuid dáfus davvi-, julev-, bihtán, ubmi- ja lullisámegiela oktavuođas. Ovttasbargu galgá reflekteret ásahusaid profiilla ja heivehuvvot sámi servodagaid dárbbuide.
- Dutkan: movttiidahttit dutkanovttasbargui Davvi universitehta ja Sámi allaskuvlla fágabirrasiid gaskkas.
- Ovttasbargu sámi ásahusaiguin ja sámi suohkaniiguin: Nannet gulahallama sámi ásahusaiguin ja oažžut ovttasbarggu gaskal sámi giellaguovddážiid ja sámi kultur- ja máhttoásahusaid, ja maiddái sámi giellahálddašansuohkaniiguin.
Ovttasbargo šiehtadusas lea jahkásaš čuovvoleapmi. Šiehtadusbealit áigot geahččalit bovdet ja váldit fárrui guhtet guoibmáseaset dalle go lea ávkkálaš, relevánta fágasemináraide, konferánssaide ja eará sullasaš fágalaš deaivvadanbáikkiide.
Dás sáhtát lohkat šiehtadusa julevsáme-, davvisáme-, lullisáme- ja dárogillii: