Ođđasat
- Ruvdnaprinseassa boahtá Sámi allaskuvlii
- Ođđa vejolašvuohta ohcat čavčča oanehisáiggeoahpuide
- Olgoriikastudeanttaid oahppodivat
- Čavčča deaivvadanplána ja diibmoplána
- Innspill på åpent høringsmøte i Stortinget
- Ohcciidlohku lassánan ollu moatti jagis
- Ruvdnaprinsa ságastalai studeanttaiguin
- Liv Inger Somby lea Sámi allaskuvlla ođđa rektor
- Ná ozat Samordna opptak bokte
Njálmmálaš árbevierut kultuvrralaš árbin
Professor emerita Vuokko Hirvonen almmuhii odne girjji WIREC-konferánssas Sámi allaskuvllas.
- Man olu lea gávdnamis sámiid njálmmálaš árbevierromateriála? Goas ja gos dat lea čohkkejuvvon ja gos dat seailluhuvvo, leat gažaldagat maiguin dutki deaivida, go lea bargamin sámi njálmmálaš árbevieruin jearaha girječálli Láidde Risten Vuokko. Vuokko Hirvonen lea sámi girjjálašvuođa ja skuvladutkama professor emerita Sámi allaskuvllas.
Njálmmálaš árbevierut kultuvrralaš árbin lea vuosttaš sámegielat guorahallan, mas olles Sámi muitalanárbái guoski čoakkáldagat ja dutkanmateriálat leat čohkkejuvvon ovttaid bearpmaid sisa. Girjjis suokkardallojuvvo dat diehtu, mii rádjašuvvá vuosttažettiin muitalanárbevirrui guoski čoakkáldagaide ja dutkamušaide. Girjjis čohkkejuvvon diehtu čadnojuvvo maiddái iežas áigodaga vuolggasajiide ja čielggaduvvo, man várás materiála lea háhkkojuvvon ja geavahuvvon. Oppalaččat teavsttas guorahallojuvvo sámi njálmmálaš árbevieruid dutkan- ja čoagginhistorjjá 1600-logus gitta 2000-lohkui. Dát girji lea oaivvilduvvon erenoamážit sidjiide geat beroštit sámi njálmmálaš árbevieruid dutkanhistorjjás.
Girji: Njálmmálaš árbevierut kultuvrralaš árbin. Geahčastat Sámi njálmmálaš árbevieruid čohkkemii ja dutkamii 1600-2000-logus
Goasttideaddjin lea ČálliidLágádus.