SER 105 Strategalaš gulahallama vuogit sámi ealáhusaid dáfus
- Oahpu lágideapmi: Neahttadoarjjaoahpahus: Oahpus leat sihke fysalaš oahppodeaivvadeamit Sámi allaskuvllas, ja neahttaoahpahus. Fysalaš deaivvademiide dábálaččat ii leat vejolaš searvat neahta bokte.
- Oahpahusgiella: Oahpahus lágiduvvo dábálaččat davvisámegillii, muhto sáhttá muhtun logaldallan dáro- dahje ruoŧagillii dehe eŋgelasgillii.
- Oahppokoda: SER 105
- 30 oahppočuoggá
- Oahppoplána
- Diibmoplána ja deaivvadanplána: TimeEdit
Oahppu addá álgomáhtu strategalaš gulahallamis. Studeanta oaidná strategalaš kommunikašuvnna doaimma mearkkašumi sámi ealáhusaide, go ealáhusaid ovddasteaddjit oassálastet konsultašuvdnii dahje industriála ovdánahttinprošeavttaid, omd. bieggafámu ja ruvkedoaimmaid plánemii. Oahppu ovdánahttá studeantta ipmárdusa ja máhtuid gulahallanproseassain. Studeanta oahpásnuvvá strategalaš gulahallama guovddáš sáhkafáttáide ja reaidduide. Dasa lassin oahppá daid heivehit konsulteren- ja oassálastinproseassaide (participation) main sámi ealáhusat leat fárus. Dán oahpus studeanttat guorahallet strategalaš gulahallama guovddáš beliid. Dasa gullá, mot strategalaš gulahallamiin lea vejolaš váikkuhit almmolaš ságastallama ja buktit sámi ealáhusaid beliid oidnosii mearridanproseassain. Studeanta máhttá moaitevaččat árvvoštallat ja guorahallat konsulteren- ja oassálastinproseassaid strategalaš gulahallama hárrái.
Oahpahus lágiduvvo logaldallamin, individuála bargun, joavkobargun/seminárabargun/rollaspeallun (hárjehallan), ja čuovvovaš studeantaságastallamin, ja oahpaheaddji bagadallamiin dien olis ja muđui bagadallansemináran.
Ovdal beassá eksámenii, studeanta galgá:
- Searvan deaivvademiide ja neahttaoahpahussii, unnimusat 80 %.
- Čađahan 5 unnebuš barggu iešguđetge gulahallanproseassaid birra. Guhtege bargui studeanta čađaha:
- 1−2 siidosaš čálalaš barggu semináras ja/dahje rollaspealus
- 0,5-1 siiddu metodaraportta
- 3-minuhtasaš ovdanbuktima bagadallansemináras
- Čađahan ovtta stuorát barggu ovtta gulahallanproseassa birra, mas oktii geassá buot ovdal namuhuvvon unnebuš bargguid. Dat lea sullii 10-siidosaš čálalaš bargu, man birra studeanta doallá 10-minuhtasaš ovdanbuktima bagadallansemináras
Sisabeassangáibádusat
Dábálaš sisabeassangáibádusat alitoahpahussii. Sisabeassanvuođđu sáhttá leat juogo oppalaš lohkangelbbolašvuohta (čađahan joatkkaskuvlla/logahaga/gymnása) dahje reálagelbbolašvuohta.
Sámegiela gáibádusa sáhttá deavdit čuovvovaš vugiid mielde: Norgga joatkkaskuvllas sámegiella 1. dahje 2. giellan, Suoma logahagas eatnigielladutkkus dahje lohkan sámegiela vierrogiellan ja Ruoŧa gymnásas eatnigiellan (modersmål 200 čuoggá) dahje ođđaáigásaš giellan (moderna språk 200-300 čuoggá) dahje vástideaddji sámegieloahppu doaibmi njuolggadusaid mielde. Sámegiela gáibádusa sáhttá maid deavdit sámegiela lohkanbadjeoahpuin, 30 oahppočuoggá, dahje vástideaddji oahpuin dahje ceavzit giellageahččaleami maid Sámi allaskuvla lágida. Jus lea eahpesihkarvuohta man dási gelbbolašvuohta ohccis lea, de ášši ovddiduvvo fágalaš árvvoštallamii ja meannuduvvo dán vuođul