Váldologaldallit
 Chris Mattews Professor Chris Matthews gullá Quandamooka-álmogii Minjerribah:s (Stradbroke- sullos) Queenslandas Australias. Su váldologaldallama sáhttá dás lohkat Chrisas lea adnon matematihka doavttirgráda Griffith Universitehtas ja lea leamaš Senior Lecturer adnon matematihkas Griffith School of Environmentas, Griffith Universitehtas. Maŋimuš 10 jagi lea Chris ovdánahttán čiekŋalet beroštumi álgoálbmotohppiid ja Torres-guovllu sulluid ohppiid matematihkkaoahpahussii. Son lea guorahallan dán guovllu álbmogiid matematihka ja báikkálaš kulturmáhtu oktavuođaid. Chris lea leamaš seniorráđđeaddi oahppoplánaid ovddideamis ja árvvoštallamis Australias (Australian Curriculum, Asessment and Reporting Authority, ACARA), mas lea bargan oččodit eamiálbmogiid ja Torres Strait Islanda perspektiivvaid matematihka oahppoplánaide. Dál Chris jođiha the Aboriginal and Torres Strait Islander Mathematics Alliance (ATSIMA). ATSIMA ulbmil lea matematihkkaoahpahus Aboriginal and Torres Strait Islander learners:iidda. Chris lea maiddái prodekana Indigenous Leadership and Engagement:as luonddudieđafakultehtas University Technology of Sydney:s (UTS). Oassin su rollas doppe Chris jođiha akademihkkárjoavkku geat ovdánahttet science (luonddufágaid) oahppoplánaid, nu ahte dat oktiivástidit Indigenous Graduate Attribute:ain. Dasa lassin sii veahkehit fágalaččat ovdánahttit eamiálbmot fágajoavkku UTS:s. |
|
 Professor Wilfredo Alangui Professor Wilfredo Alangui Wilfredo gullá Kankana-ey álbmogii Filippiinnain. Son lea matematihka professora Filippiinnaid Baguio universitehtas. Su váldologaldallama sáhttá dás lohkat. Su váldoberoštumit dutkamis lea matematihka, matematihkkaoahpahusa ja kultuvrra oktavuohta, álgoálbmotoahppu ja álgoálbmogiid diehtovuogádagat. 2012:a rájes son lea leamaš mielde álgoálbmot oahpahusbargguin, ja lea bagadallan vuođđoskuvlla ja joatkkaskuvlla oahpaheddjiid mo hábmet relevánta matematihkkaoahpahusa ohppiide geain lea álgoálbmotduogáš. Wilfredo lea leamašan mielde ráhkadeame álgoálbmotoahppoplánaid rámmaráhkadusaid IP education:a ovddas universitehta oahpahusfakultehtas. Son lea teknihkalaš áššedovdi Department of Science and Technology-Science Education Institute ja IPs Education Office of the Department of Education luonddufága ja matematihkkaoahpu indigeniseremii. Doppe son ovttasbargá oahpaheddjiiguin geat hábmejit iežaset indigeniserejuvvon luonddufága ja matematihka oahpahusplánaid. Wilfredo lea maiddái bargan muslima oahpaheddjiiguin Madrasah oahppoprográmmas su guovllus. Sii leat ovddideamen kultuvrralaččat relevánta oahpponeavvuid ohppiidasaset. Su eará beroštumit dutkamis lea gráfateoriija ja topologalaš dáhtaanaliisa. |
|
 Professor Tony Trinick Professor Tony Trinick lea leamaš mielde ovddideamen Māori matematihkkaterminologiija 1980-logu rájes gitta otnážii. Son lea ovdalaš oahpaheaddji mas lea earenoamáš oahppu matematihkas ja luonddufágas. Su váldologaldallama sáhttá dás lohkat. Tony bargagođii alitoahpus 1990-logu álggus oahpaheddjiid veahkkebargin, ja Auckland universitehtas oahpahii Māori matematihka ja Māori matematihkka- ja luonddufágaoahpu birra. Son lei okta dain geat álggahedje barggu hábmet vuosttaš Māori matematihkkaoahppoplána skuvllaide gos oahpahuvvo Māori gillii. Su dutkama váldofáttát lea eamiálbmogiid oahppoplánaid ovddideapmi ja giela ja kultuvrra ealáskahttin. Tony lea máŋga jagi ovttasbargan báikkálaš dutkanprošeavttain mat dorjot Māori matematihkkaoahpahusa. Máŋggas leat váldán oktavuođa Tony:iin ja bivdán veahki ja doarjaga. |
