Ođđasat
- Ain rabas oahpposajit
- Ođđa dutkan: Váhnemat fertejit ražastit jus gávpotmánát galget hupmat sámegiela
- Ođđa professor: Kaisa Rautio Helander
- -Sápmi dárbbaša din gelbbolašvuođa
- Sámi musihkkaakademiija prošeakta
- Bargofálaldat studeanttaide
- Oza čavčča oahpuide
- Lohkanguovddáža ođđa jođiheaddji
- Šatta sámi journalistan!
skábmamánu 01. beaivi 2017
28 jagi
Sámi allaskuvla rahppojuvvui almmolaččat skábmamánu 1. beaivvi jagi 1989.
28 jagi leat vássán dan rájis go Sámi allaskuvla almmolaččat lea rahppojuvvon ja duohtavuohtan šaddan.
Sámi allaskuvlla vuosttaš oahppu lei oahpaheaddjeoahppu masa álget 49 studeantta. Guhká gal ii ádjánan ovdalgo eará oahppofálaldagatge šaddet duohtan. Nu mo omd. duoji- ja giellaoahput.
Álggu rájis lei jo plána viiddidit oahppofálaldagaid dáidagis, servvodatfágain, journalistihkas, dulkomis ja buohccidivššároahpus.
Rektor
Sámi allaskuvlla vuosttaš rektor lei Jan Henry Keskitalo. Keskitalo deattuhii dárbbu oahpahusa sámegillii sámi servvodahkii.
Davviriikalaš
Álggorájis leat Sámi allaskuvla leamašan miehtá sámi várás ja geasuhii jo 80-logu loahpaš studeanttaid Norggas, Ruoŧas ja Suomas.
Rahpandilálašvuohta
Almmolaš rahpamis ledjet olu guossit. Ole K. Sara, allaskuvlastivrra ovdaolmmoš, Ole Henrik Magga, Sámedikki ođđa presideanta, Edel Hætta Eriksen, Sámi oahpporáđi jođiheaddji, Ellen Inga O. Hætta, Guovdageainnu sátnejođiheaddji ja Eleonore Bjartveit, stáhtaráđđi. Ledjet olu eará ásahusain dearvvuođat dalle earo eará skuvllain, fylkkamánnis, fylkasuohkanis ja institušuvnnain.
Sápmái ávkin
Lei stuora vuoitu sámi servvodahkii go rávesolbmot dan áiggis eai lean ožžon oahpahusa sámegillii. Gitta 1960-lohku rádjái sámegiella ii lean dohkkehuvvon skuvllaide ja skuvllat ledjet dassážii leamašan dáruiduhttinreaidun.
Tags: