Sámi allaskuvla álggaha dál dutkanprošeavtta mas geahčadit movt nuorra sámit geain lea gullevašvuohta boazodollui, vásihit rasismma.
Ođasvuorká
Áigot ovdánahttet Sámi dáiddafágaid
Sámi dáiddárráđđi, Sámediggi ja Sámi allaskuvla čoagganedje Diehtosiidii Guovdageainnus ságastallat sámi dáiddaoahpuid birra.
Studeanttaválggat
Dál leat studeanttaválggat álgán ja juohke studeanttas lea vejolašvuohta evttohit mielstudeanttaid válgakandidáhttan.
Gelbbolašvuođalokten mánáidgárddiin ja vuođđooahpahusas
Sámi allaskuvla fállá ovttasbargat mánáidgárddiiguin ja skuvllaiguin nannen- ja lokten dihte gelbbolašvuođa sámi oahpahussuorggis.
Oahppofálaldagat 2023 giđa
Dál lea vejolaš ohcat giđa oahppofálaldagaide. Geahča áššis makkár oahpuide sáhtát ohcat.
Ođđa dutkan buktá oidnosii monne- ja luomečoaggiid máhtuid
Odne almmuhuvvoje ođđa dutkanbohtosat Landscape Practices konferánssas, Sámi allaskuvllas. Dutkan čájeha čielgasit ahte monne- ja luomečoaggin lea eanet go dušše ieš dat čoaggin.
Sámi buohccidivššároahppu ohcanládje
Háliidat go šaddat buohccidivššárin earenoamáš gelbbolašvuođain sámegielas ja sámi kultuvrras? Dál lea fas vejolaš ohcat Sámi buohccidivššárohppui. Ohcanáigemearri lea golggotmánu 16.b. 2022. Lea UiT - Norgga árktalaš universitehta mas lea fágalaš ovddasvástádus ohppui, ja danne galgá ge ohcamuš mannat universitehta ohcanwebii.
Oahppojagi álggaheapmi
Sámi allaskuvla lea mannan vahku vuostái váldán studeanttaid ođđa oahppojahkái. Juohke beaivvi leat leamaš lágideamit dainna ulbmiliin ahte studeanttat galget oahpásnuvvat sihke mielstudeanttaide ja allaskuvlla bargiide, muhto maiddái oahppobáikái, sihke Diehtosiidii ja Guovdageidnui.
Rabas oahpposajit
Mis leat ain rabas oahpoosajit. Suoidnemánu 20. Beaivvi rájes dii. 09:00 sáhtát ohcat rabas oahpposajiide Samordna opptak ohcanvuogádaga bokte.
